Viiskulma - Fredrikinkatu
Usko Nyström-Petrelius-Penttilä (1896)
Viiskulma - Laivurinkatu
Selim A. Lindqvist (1890)
Korkeavuorenkatu
Raitiovaunua 399 1950-luvulta
Säätytalo
Kun Suomen säätyvaltiopäivät alkoivat 1860-luvulta lähtien kokoontua säännöllisesti, syntyi tarve rakentaa niille pääkaupunkiin vakituiset tilat. Aatelissääty rakensi itselleen istuntopaikaksi Ritarihuoneen jo 1862. Kolme aatelitonta säätyä, eli papisto, porvaristo ja talonpoikaisto, saivat odottaa omia tilojaan vuoteen 1891, jolloin Säätytalo vihittiin käyttöön. Kukin sääty sai talosta oman istuntosalinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti