Näytetään tekstit, joissa on tunniste Höyryjuna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Höyryjuna. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kaluston siirto Porvoosta Nurmekseen









Tk 3 – sarjan vetureita käytettiin tavara- ja järjestelyjunissa kaikilla rataosilla ja varikoilla tavara- ja järjestelyvetureina. Lisäksi niitä käytettiin seisakkeilla pysähtyneissä henkilö- ja sekajunissa sekä ketteryytensä ansiosta vaihtotöissä.

Höyryveturi Tk3 1168 valmistui vuonna 1952 Lokomon tehtailla Tampereella, valmistusnumeronaan 164. Veturi palveli Valtion Rautateillä mm. Oulun seudulla, aina vuoteen 1970, jolloin se sijoitettiin kriisivarastoon Lievestuoreelle. Veturin ruostuminen jatkui rauhassa Haapamäen veturipuistossa vuoteen 1997, jolloin se pelastettiin romutukselta ja siirrettiin korjattavaksi Pasilaan. Höyryveturi Tk3 1168 entisöitiin vuosina 1997-1999. (www.steamrail.fi/historia)


















Ukko-Pekka höyryveturi avustaa Höyryraide Oy:n kaluston siirrossa Porvoosta Nurmekseen.









sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Minkiö


Rautatieyhteys Humppilasta Jokioisten kautta Forssaan avattiin vakituiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle lokakuun 25. päivänä vuonna 1898.  Nykyisin rata loppuu Jokioisiin ja on pituudeltaan 14 kilometriä. 

Jokioisten rautatie oli järjestyksessä toinen maamme yleiselle liikenteelle avattu kapearaiteinen rautatie heti vuonna 1897 liikenteelle avatun Mäntän rautatien jälkeen. Radan päälinjan pituus oli 22,4 kilometriä ja raideleveys 750 mm. Kapean raideleveyden valinta oli perusteltua sen leveäraiteista rataa halvemman hinnan vuoksi.


Höyryveturi nro 5 "Orion"



Höyryveturi nro 5 "Orion"

Höyryveturi nro 5 "Orion"



Höyryveturi nro 5 "Orion"

Höyryveturi nro 1 H.K. Porter

Höyryveturi nro 1 H.K. Porter


TU4 (ТУ4) 2091
Museorautatien uusin ja tehokkain moottoriveturi on TU4-tyypin dieselveturi numero 2091. Veturi on valmistettu Neuvostoliitossa, Udmurtiassa toimivassa Kambarkin veturitehtaassa vuonna 1970.

Schöma



Höyryveturi nro 1 H.K. Porter





maanantai 5. toukokuuta 2014

Raskas pikajunaveturi Hr1 (1009) - Lahti 3.5.

Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka oli Valtion rautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 1937 - 1957. wikipedia
  • pituus 22,25 m
  • pyörästöjärjestys 4-6-2
  • vetovoima 11 610 kp
  • paino tendereineen 155 tonnia
  • työpaino 93,0 t
  • akselipaino 17,2 t
  • vetopyörien läpimitta 1 900 mm
  • suurin sallittu nopeus 110 km/h
  • vesitila 27 m³
  • hiilitila 9,0 t
  • halkotila 16 m³
  • tulipinta 195,4 m²
  • työpaine 15 kp/cm²
  • sylinterin halkaisija 590 mm