lauantai 10. heinäkuuta 2021

Taipaleen kanava

Taipaleen ensimmäisen kanavan rakennus 1835 - 1840

Taipaleen kanava oli Suomen ensimmäinen kanava, jossa oli sulkuportit. Taipaleen kanavan rakennustyömaalla oli myös Suomen ensimmäinen rautatie vuosina 1836–1840. Kanavan juhlalliset avajaiset olivat 6. heinäkuuta 1840. Taipaleen kanava-alueella voi tutustua 180-vuotiaaseen vanhaan kanavaan ja Kanavamuseoon. Aluetta kiertää Kanavapolku.

Kanavan juhlalliset avajaiset olivat 6. heinäkuuta 1840.

Kaivutyö aloitettiin kanavalinjan alaosasta. Työhön oli myönnetty 99 000 ruplaa, mutta keisari pienesi avustusta, jolloin ensimmäisenä vuotena oli käytettävissä ainoastaan 9 800 ruplaa. Myöhemmin valtio kaksinkertaisti avustuksen, kuten oli luvattu.

Käyttöön otettiin uusia työmenetelmiä ja tekniikoita. Vuonna 1836 rakennettiin maansiirtoa varten rautatie. Rautatie oli käytössä vain kolme vuotta. Maata kaivettiin lapiolla ja lastattiin vaunuihin, joita siirrettiin käsivoimin lastaus- ja purkupaikkojen välillä. Lisäksi töissä käytettiin ruoppauskoneita, paalujunttia sekä rautalapioita ja -hakkuja. Kallion louhintaan käytettiin ruutia. Sulkuporttien raudoituksetkin olivat uutta tekniikkaa.














Taipaleen toinen kanava 1867 - 1871

Taipaleen ensimmäistä kanavaa käytettiin vain kolmekymmentä vuotta. Taipale ja Konnus olivat aivan liian matalia suurille aluksille, ja sulut alkoivat rappeutua. Päätös uuden kanavan rakentamisesta tuli keisarillisena käskykirjeenä heinäkuussa 1865. Kanava avattiin uudessa paikassa 16. syyskuuta 1871. Se oli 564 metriä pitkä ja siinä oli kaksi sulkua.











Taipaleen kolmas kanava 1962 - 1967

Taipaleen kolmas kanava rakennettiin samalle paikalle kuin toinen, vuosina 1867 1871 rakennettu kanava. Taipaleen toisessa kanavassa oli kaksi erillistä sulkua, josta aiheutui ongelmia nippu-uitolle. Uuden suunnitelman mukaan sulusta tehtiin uittosulku, jonka mitat ovat 160 x 13,2 x 4,8 metriä. Liikenneministeriö hyväksyi suunnitelmat, ja työt aloitettiin syksyllä 1962. Vanhat sulut purettiin, ja uusi sulku rakennettiin betonista. Sulun käyttökeskus on 24 metriä korkeassa tornissa, josta näkyy sekä rautatie- että maantiesillalle.

Nykyisen kanavan ylittävät avattava maantiesilta, joka on läppäsilta (alikulkukorkeus 4,5 metriä), sekä avattava rautatiesilta, joka on kääntösilta (alikulkukorkeus 4,7 metriä).  Kanava yhdistää Unnukan ja Haukiveden joiden korkeusero on 4,6 - 6 metriä.















keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Serlachius-museon BANKSY. A VISUAL PROTEST -näyttely

Banksy (s. 1978 tai 1974 Bristol) on kansainvälisesti tunnettu, anonyyminä esiintyvä englantilainen taiteilija, joka on tehnyt graffiteja, maalauksia, installaatioita ja piirustuksia sekä yhdistänyt töitään erilaisiin provosoiviin tempauksiin.

Banksy on yksi aikamme kuuluisimmista ja kiistellyimmistä taiteilijoista. Hän työskentelee varjoissa eikä paljasta henkilöllisyyttään – strategia, jota hänen on pakko noudattaa voidakseen tehdä taidetta ilman rajoituksia. Näkymättömyys on Banksyn suosion perusta. Hänet tunnetaan ennen muuta katutaiteesta, mutta hän ei kaihda myöskään muita taiteenlajeja kehittäessään taiteellisesta ilmaisustaan kansalaistottelemattomuuden muotoa ja protestia järjestelmää vastaan. Banksyn seinämaalauksiin, maalauksiin ja grafiikanlehtiin sisältyy aina näennäisesti irrallinen ja hämmentävä viesti. Näin hän vangitsee katsojan huomion ja ohjailee sitä, pakottaa katsomaan teosta tarkemmin ja ymmärtämään sen merkityksen.

Tärkeintä Banksylle ei lopulta olekaan ilmaisun väline, vaan teoksen viesti. Siitä huolimatta hän on kehittänyt persoonallisen, välittömästi tunnistettavan ja monikulttuurisen kuvakielen, jonka keskeisin elementti on sapluunatekniikka. 










Nurinkääntämisen (détournement) toi maalaustaiteeseen tanskalainen taiteilija Asger Jorn, joka oli yksi CoBrA-r yhmän tärkeimmistä vaikuttajista ja situationismin teoreetikko. Hän tutkii ”muokatuissa töissään” ironista ja vieraannuttavaa kuvallista nurinkääntämistä. Jorn käytti nimekkäiden taiteilijoiden teoksista tehtyjä painokuvia ja yleisesti vähäarvoisina pidettyjä, usein naivistisia maalauksia, joihin hän lisäsi karkeita ja voimakkaita kuvaelementtejä. Syntyi kiusallisia ja yliampuvia kuvayhdistelmiä, jotka johdattivat ajatukset tarkoituksella etäälle alkuperäisestä kuvasta. 

Banksy käyttää usein (olemassa olevia) valokuvia, merkityksettömiä vanhoja taideteoksia, tai jopa tunnettujen ja taidehistoriallisesti merkittävien teosten toisintoja, joihin hän lisää vieraita esineitä ja alkuperäisestä kontekstistaan irrotettuja kuvia.



Banksyn teoksia on huutokaupattu melko suurilla hinnoilla. Poplaulaja Christina Aguilera osti alkuperäisen teoksen, joka esitti kuningatar Victoriaa lesbona, ja kaksi jäljennöstä 25 000 punnan hintaan vuonna 2006. Sen jälkeen kokoelma maalauksia supermalli Kate Mossista myytiin Sotheby'sin huutokaupassa Lontoossa 50 400 punnalla. Nämä kuusi Andy Warholin Marilyn-teoksia muistuttavaa työtä tuottivat viisinkertaisesti niille alun perin arvioidun hinnan. Banksyn Mona Lisa -maalaus, jossa naisen silmistä näyttää vuotavan maalia, myytiin samassa huutokaupassa 57 600 punnalla. Banksyn eräästä työstä maksettiin internetissä järjestetyssä huutokaupassa 200 000 puntaa (yli 260 000 euroa), ja hänen teoksiaan ovat ostaneet myös näyttelijät Angelina Jolie ja Brad Pitt.

Keväällä 2014 Lontoossa huutokaupattiin Banksyn töitä, jotka oli irrotettu alkuperäisiltä paikoiltaan ja tuotu esille taidegalleriaan. Banksy itse tuomitsi ilman hänen lupaansa järjestetyn Stealing Banksy -näyttelyn ja teosten myymisen.

Syyskuussa 2019 myytiin Sotheby's-huutokauppakamarissa Banksyn öljyvärimaalaus Britannian parlamentin alahuoneen kansoittaneista simpasseista vuodelta 2009 11,1 mijoonalla eurolla. Maaliskuussa 2021 maksettiin Christie'sin huutokaupassa Banksyn COVID-19-aiheisesta Game Chnanger -teoksesta 16 miljoonaa euroa, joka on hänen työstään maksettu ennätyshinta. Rahat menivät hyväntekeväisyyteen, Southamptonin yliopistollisen sairaalan henkilökunnan ja potilaiden hyväksi.



































Äkillinen tuulenpuuska tarttuu tytön mekkoon ja pelmuttaa hiuksia. Ilmapallon perään kurottava kämmen on auki aivan kuin tyttö olisi päästänyt irti ja jättänyt sydämenmuotoisen ilmapallon tuulen ja kohtalon huomaan. Kuva näyttää esittävän tunteiden ja kiintymyssuhteiden haurautta. Pieni tyttö kokee suuren menetyksen, mutta kuvasta uhkuu syvä hellyys ja ajatus toivon välttämättömyydestä, sillä juuri toivo antaa meille voimaa jatkaa elämää lohduttomiltakin näyttävissä olosuhteissa.

Bristolista lähtöisin olevan Banksyn kiistatta tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin töihin kuuluva Girl with Balloon (tyttö ja ilmapallo) kuuluu lapsihahmoihin ja lapsuusaiheisiin keskittyvien teosten rönsyilevään sarjaan, jossa lapsuus näyttäytyy ajattomana. Ilmapallotyttö kytkeytyy aivan yhtä kuuluisaan, Länsirannan muuriin Palestiinan puolelle maalattuun sapluunatyöhön, jossa tyttö nousee ilmapallojen mukana taivaalle. Siinä missä jälkimmäinen teos on täynnä optimismia ja toivoa, kun lapset pääsevät väkivaltaa ja sortoa edustavan muurin ylitse tuulen ja – metaforisesti – unelmiensa kannattelemana, Girl with Balloon -teosta sävyttää suru.

















Teos perustuu käänteentekevään hetkeen taidemarkkinoilla: Kun Van Goghin asetelma Viisitoista auringonkukkaa maljakossa myytiin 30. 3. 1987 Christie’sin huutokauppakamarissa, sen 22 500 000 punnan kauppahinta oli siihen mennessä korkein taideteoksesta maksettu summa. Morons edustaa Banksyn kovinta kritiikkiä taidemarkkinoita vastaan. Kuvassa joukko taiteen kerääjiä on kokoontunut huutokaupassa meklarin ympärille. Kaupan kohteena on isokokoinen kangas kullatuissa kehyksissä. Kankaalla lukee selkein tikkukirjaimin “I CAN’T BELIEVE YOU MORONS ACTUALLY BUY THIS SHIT” (Uskomatonta, että te ääliöt ostatte tällaista sontaa). Kuva antaa ymmärtää että väki on valmis maksamaan myytävästä taideteoksesta valtavia summia – näkipä teoksessa ironiaa tai ei. ”Taidemaailmaa suurempaa vitsiä ei ole olemassa. Se on moninkertaisesti etuoikeutettujen, teeskentelijöiden ja heikkojen hoivakoti”, Banksy julisti.


















Napalm, Vietnam 1972. Valokuvaaja Nick Út ottaa yhden 1900-luvun kuuluisimmista kuvista: tummaa pilvitaustaa vasten näkyy sotilaita ja juoksevia lapsia, jotka pakenevat napalmipommituksen kohteeksi joutuneesta kotikylästään. Yksi lapsista on yhdeksänvuotias Kim Phúc, joka on alaston ja pahoin palanut. Hänen epätoivoinen huutonsa ja valokuva – joka toi kuvaajalleen Pulitzer-palkinnon – nousivat  pian yhdeksi julmimmista todisteista Vietnamin sodasta ja samalla kaikista muistakin sodista. Teoksessa lapsen hätä ja tuska rinnastetaan kahden katsojaa kohti kulkevan globaalin viihdemaskotin epäaitoon hymyyn, mikä tekee siitä yhden Banksyn vaikuttavimmista töistä.


















Tämä ikoninen sapluunateos erottuu Banksyn tuotannosta tänäkin päivänä. Kuva esittää mellakoitsijaa, jolla on huivi kasvojen peittona ja lippalakki takaperin päässä. Uhkaavan ulkomuodon vastapainoksi hahmo on varustautunut Molotovin cocktailin sijaan kukkakimpulla. Banksy antaa ymmärtää, että kuvan hahmo on varustautunut mellakkaan tai sotaan. Aseen korvaaminen kukilla ilmentää kuitenkin tuhon asemesta rauhaa ja toivoa. Varhaisin versio kukkien heittäjästä nähtiin isolla maalauskankaalla pop-up-näyttelyssä Bristolin Eastonissa vuonna 1998.











Beijing, 1989. Uutistoimisto Associated Pressin valokuvaaja Jeff Widener tallensi ”Kiinan demokratiakevään” mieleenpainuvimman hetken: Tiananmenin aukiolla takkia ja kirjekuorinippua kantanut nuori mielenosoittaja tukki tien kansannousua tukahduttamaan pyrkiviltä panssarivaunuilta. Banksy muuttaa kohtauksen merkityksen lisäämällä siihen asiaankuulumattomia tekijöitä. Nimettömän mielenosoittajan kantamassa kyltissä on kaupallinen viesti: ”Golf-ale.” Pilkan kohde ei kuitenkaan ole Beijingin kansannousu ja sen osanottajat, vaan mainonta. Kyltti näyttää ohjaavan aseistettuja joukkoja muualle, pois taistelusta ja yhteenotoista tuoreimpien alennusten perään.